Ratsutila

Ratsutila eli rustholli oli ennen maatila, jonka pääasiallisena tehtävänä oli lähes koko ruotujakolaitoksen olemassaolon aikana, 1600-luvun lopulta vuoteen 1808 saakka, varustaa asekuntoinen mies ja hevonen käynnissä olevaa sotaa varten. Ratsutilan isäntää kutsuttiin yleisesti ratsutilalliseksi eli rusthollariksi.

Ratsutilat muodostettiin läänien ja pitäjien suurimmista olemassaolevista maatiloista ja niiden tehtävänä oli varustaa asekuntoinen mies ja hevonen mahdollisimman hyvin sotaa varten. Yleensä ratsupalvelusta suorittamaan palkattiin ulkopuolinen, jolle järjestettiin rahapalkan lisäksi asunto, eli torppa elantoa varten.

Verohelpotukset

Ratsupalvelua suorittamaan lähti usein myös talon nuorempi poika tai joskus jopa isäntä itse. Vastapalvelukseksi miehen ja hevosen palveluksesta rustholli sai verohelpotuksia. ratsumiehen ja hevosen kustannuksiksi arvioitiin noin 50–80 taaleria.

Mikäli talon omien verojen määrä ei riittänyt kuluihin, ratsutilalle oli tällöin mahdollista määrätä aputila eli augmentti, joka maksoi veronsa päätilalle. Varsinaisella ratsutilalla saattoi olla monesti useampikin aputila.

Ratsupalvelus

Ratsupalvelusta suorittavan mahdollinen kuolema tai vakava haavoittuminen aiheutti tietenkin lisäkuluja tilalle. Sen oli aina hankittava uusi mies edesmenneen tai haavoittuneen tilalle.

Ruotuväkiarmeija

Ruotuväkiarmeija lakkautettiin samaan aikaan Suomen siirtyessä osaksi Venäjän valtakuntaa. Tällöin rustholleille määrättiin vakanssi- ja passevolanssimaksu, jotka lakkautettiin kokonaan vasta vuonna 1886, kun koko ruotujakolaitos lakkautettiin. Maksuksi vuonna 1809 määrättiin 10 tynnyriä viljaa yhtä ratsutilaa kohden.

Ratsutilat

Ratsutilat nousivat useimmiten normaaleiden maatilojen ja ruotujakolaitokseen osallistuneiden tilojen yläpuolelle, ja ne muodostivat eräänlaisen talonpoikaisen eliitin. Monesti nämä talonpojat olivatkin maatalouden uudistusten edelläkävijöitä ja vaikuttivat ratkaisevasti erilaisiin maaseudullekin levinneisiin aatteisiin sekä ilmiöihin.

Kartanot

Joskus myös ratsutilat saattoivat muodostua lopulta kartanoiksi, mikäli ne päätyivät säätyläisten omistukseen. Kartanoiden yhteydessä ja niiden synonyyminä käytössä ollut käsite säteriratsutila on kuitenkin eri asia kuin ratsutila yleensä, ja näin siis kaikki ratsutilat eivät ole automaattisesti olleet kartanoita, vaikka nimitys ratsutila usein saattaakin esiintyä kartanoiden yhteydessä liittyen niiden säteriratsutilaominaisuuteen. Ratsutilat ovat hyvin selkeästi Etelä-Suomen ilmiö, joka on pohjoisessa vieras ja joskus jopa täysin tuntematon.